Miekkajuhla Suomenlinnan kerholla

Rannikkoupseeriyhdistys ja Meriupseeriyhdistys onnittelivat valmistuvia merikadetteja perinteisessä Miekkajuhlassa 27. elokuuta 2019.

Rannikkoupseeriyhdistyksen kunniamiekan luovutti yhdistyksen kunniajäsen, prikaatikenraali Asko Kilpinen ja sen vastaanotti kadettialikersantti Tuomas Särkilahti. Särkilahtea luonnehditaan luonnolliseksi ja rauhalliseksi johtajaksi ja kouluttajaksi, joka osaa ottaa muut huomioon eikä hätäänny tiukassakaan paikassa. Rannikkosisarten säätiön stipendin luovutti Ulla Varjola ja vastaanotti kadettiylikersantti Teemu-Taneli Korpela. Lisäksi rannikkojoukkoihin valmistuivat kadettikersantti Samu Vakkilainen, kadetti Alex Barta ja kadetti Teemu Nyckling.

Juhlassa paikalla olivat merikadettikurssin lisäksi kurssin keskeiset johtajat ja kouluttajat, kaikkien merivoimien joukko-osastojen komentajat, Merisotakoulun johtaja, yhdistyksen kunniajäsen prikaatikenraali Asko Kilpinen, yhdistyksen hallitus, Meriupseeriyhdistyksen varapuheenjohtaja komentaja Kaarle Wikström sekä yhdistyksen amiraaleista kontra-amiraalit Pertti Malmberg ja Timo Junttila sekä lippueamiraali Hanno Strang. Kadetit plaseerattiin komentajiensa, kommodorien Arvi Tavaila (UUDPR), Jukka Anteroinen (RLAIV) ja Janne Huusko (RPR) pöytiin.

Miekkajuhlan perinteet alkavat jo vuodesta 1963. Vuoteen 1998 asti oli rannikkotykistö yksi suurimmista maavoimien aselajeista. Miekkajuhlassa rannikkotykistön ja myöhemmin rannikkojoukkojen kadetit otettiin yhdistyksen jäseniksi ja heistä parhaiten myöntämiskriteerit täyttävälle luovutettiin juhlallisin menoin kunniamiekka. Samassa tilaisuudessa myönnettiin myös Rannikkosisarten säätiön stipendi kunnostautuneelle kadetille. Paikalle kutsuttiin kadettien ja kurssinjohtajien lisäksi ainakin yhdistyksen kunniajäsenet sekä aselajin joukko-osastojen komentajat. Oman aselajikoulun lisäksi aselajilla oli viisi joukko-osastoa.

Vuonna 1998, kun aselaji sulautettiin Merivoimiin, muuttuivat pikkuhiljaa myös Miekkajuhlan muoto ja osallistujat. Uudet Merivoimat pyrki monin tavoin yhtenäisen toiminnan ja hengen muodostumiseen, muun muassa yhdistämällä virkapuvuston sekä sijoittamalla rannikko- ja laivastoyksiköt muutoksen yhteydessä samoihin joukko-osastoihin. Myös upseeriyhdistysten yhteensulautumisen mahdollisuutta kartoitettiin useaan otteeseen. Vain rannikkojoukkojen kadeteille suunnattu juhla ei uudessa asetelmassa enää täyttänyt entisellä tavalla tarkoitustaan. Myös rannikkojoukkoja kouluttavat joukko-osastot hiljalleen vähenivät.

Viime vuosina on juhla aloitettu rannikkoupseeriyhdistyksen perinnehuoneessa, jossa on sekä luovutettu miekka ja stipendi että otettu kadetit yhdistyksen jäseneksi rannikkojoukkojen kutsuvieraiden läsnä ollessa. Noin puolen tunnin seremonioiden ja keskusteluiden jälkeen on siirrytty juhlasaliin, jossa on nautittu illallinen muiden merikadettien ja kouluttajien liityttyä mukaan juhlintaan. Illallisen yhteydessä on miekan luovuttaja pitänyt kannustuspuheen ja miekan vastaanottanut kadetti puolestaan kiitospuheen.

Tällä kertaa tilaisuus järjestettiin kokonaisuudessaan juhlasalissa. Koko merikadettikurssi otettiin esittäytymään joukon eteen, jossa kutsuvieraat onnittelivat kätellen kadetteja valmistumisen johdosta. Tällä tavoiteltiin koko kadettikurssia ja tietysti myös koko Merivoimien upseeristoa yhtenäistävää tilaisuutta. Puheenjohtajana esitinkin tilaisuudessa toivomuksen, että Miekkajuhla vakiintuisi tapahtumaksi, jossa molemmat meripuolustuksen upseeriyhdistykset ottaisivat kadetit jäsenikseen ja myös Meriupseeriyhdistys jakaisi oman arvokkaan muistolahjansa kunnostautuneelle laivastolinjan kadetille. Haluan kiittää tässäkin yhteydessä Meriupseeriyhdistystä osallistumisesta tilaisuuteen sekä laivastolinjan kadettien kustannusten kattamisesta.

Aikanaan miekan saivat kaikki valmistuneet kadetit. Nykyään Puolustusvoimat palkitsee miekalla vain yhden kadetille kustakin puolustushaarasta. Upseerimiekka on kuitenkin todennäköisesti säilyttänyt asemansa halutuimpana upseerin muistoesineenä. Näkisinkin hienona eleenä, että molemmat yhdistykset luovuttaisivat jatkossa ”oman” miekkansa valmistuneelle kadetille, toki edelleen koordinoituna Merisotakoulun kanssa niin, että yhdistysten miekkoja ei myönnetä kadetille, joka on jo saamassa koulun miekan. Rannikkojoukkojen kadetteja valmistuu nykyään vain joka toinen vuosi, joten perinteistä – nyt tosin yhteistä – Miekkajuhlaa voisivat yhdistykset viettää tässä syklissä. Laivastolinja voisi saada Meriupseeriyhdistyksen miekan joka toinen vuosi normaalissa kadettien valmistumistilaisuudessa Merisotakoululla. Keskusteluja Miekkajuhlan kehittämisestä jatketaan. Pidetään perinne elävänä, mutta annetaan sen kehittyä ajassa.

Auvo Viita-aho, puheenjohtaja

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *